Amsterdam: nähtävyydet ja tekemistä
Ilmainen kaupunkiopas: Amsterdam. Nähtävyydet, ravintolat, majoitus, kävelyreitit, tapahtumat ja kartta, joka toimii myös ilman nettiä. Ei rekisteröitymistä.
Ilmainen opas: Amsterdam. 7 391 paikkaa kartalla, joka toimii myös ilman nettiä, sekä kävelyreitit, tapahtumat ja käytännön tiedot. Ei rekisteröitymistä eikä latausta.
Amsterdam: nähtävää, syötävää ja tekemistä
- Rijksmuseum (Nähtävää): Alankomaiden kansallismuseo, joka on toiminut vuodesta 1885 Pierre Cuypersin komeassa rakennuksessa Museumpleinin laidalla. Salit kertovat 800 vuoden hollantilaisesta taiteesta ja historiasta, ja kohokohtia ovat Rembrandtin Yövartio ja Vermeerin Maitoa kaatava nainen.
- Van Gogh -museo (Nähtävää): Museossa on maailman suurin Vincent van Goghin teosten kokoelma: maalauksia, piirustuksia ja kirjeitä, jotka seuraavat hänen lyhyttä ja kiihkeää uraansa. Museo avattiin Museumpleinille vuonna 1973, ja näyttely kulkee synkistä hollantilaisista alkuvuosista Ranskan-vuosien hehkuviin väreihin.
- Anne Frankin talo (Nähtävää): Prinsengrachtin kanavatalo, jossa Anne Frank, hänen perheensä ja neljä muuta piileskelivät natseilta yli kaksi vuotta toisen maailmansodan aikana. Kävijät kulkevat siirrettävän kirjahyllyn takaiseen salaiseen siipeen, jossa Anne kirjoitti päiväkirjaansa, joka on koskettanut lukijoita kaikkialla maailmassa.
- Stedelijk-museo (Nähtävää): Amsterdamin modernin ja nykytaiteen sekä muotoilun museo, joka on toiminut Museumpleinilla vuodesta 1895. Alkuperäisessä tiilirakennuksessa ja vuoden 2012 valkoisessa, ”kylpyammeeksi” kutsutussa laajennuksessa on teoksia Mondrianista ja Malevitšista nykytaiteilijoihin.
- Dam-aukio (Nähtävää): Amsterdamin keskusaukio syntyi Amstel-joen 1200-luvun padon ympärille, ja pato antoi kaupungille myös nimen. Aukiota reunustavat kuninkaanlinna, Nieuwe Kerk ja kansallismonumentti, toisen maailmansodan uhreja muistava valkoinen obeliski.
- Amsterdamin kuninkaanlinna (Nähtävää): Vuosina 1648–1665 Amsterdamin raatihuoneeksi rakennetusta klassistisesta maamerkistä Dam-aukion laidalla tuli kuninkaanlinna Ludvig Napoleonin aikana vuonna 1808. Nykyään kuningas käyttää sitä valtiovierailuihin ja vastaanottoihin, ja kävijät voivat tutustua sen marmorisaleihin sekä Ferdinand Bolin ja Govert Flinckin maalauksiin.
- Oude Kerk (Vanha kirkko) (Nähtävää): Amsterdamin vanhin rakennus on vuonna 1306 vihitty goottilainen kirkko, joka seisoo nykyään keskellä punaisten lyhtyjen aluetta. Sen puuholvien alla on noin 10 000 hautaa, muun muassa Rembrandtin vaimon Saskian, ja kirkossa järjestetään myös nykytaiteen näyttelyitä.
- Nieuwe Kerk (Uusi kirkko) (Nähtävää): 1400-luvun goottilainen kirkko Dam-aukiolla kuninkaanlinnan vieressä; siellä Alankomaiden hallitsijat on virkaan asetettu vuodesta 1814. Kirkossa ei enää pidetä jumalanpalveluksia, vaan se on yksi maan suosituimmista näyttelypaikoista, ja siellä on amiraali Michiel de Ruyterin hauta.
- Vondelpark (Nähtävää): Amsterdamin rakastetuin puisto avattiin vuonna 1865, ja se on nimetty 1600-luvun runoilija Joost van den Vondelin mukaan. Zocherin suvun englantilaiseen maisematyyliin suunnittelemat nurmikot, lammet ja kiemurtelevat polut ovat kansallista kulttuuriperintöä ja täynnä pyöräilijöitä, lenkkeilijöitä ja piknikillä olijoita.
- Begijnhof (Nähtävää): Rauhallinen, piilossa oleva sisäpiha 1300-luvulta, joka rakennettiin puutarhan ympärille beginatyttärille, naimattomien uskonnollisten naisten yhteisölle. Pihan ympärillä ovat Het Houten Huys, toinen kaupungin kahdesta jäljellä olevasta puutalosta, englantilainen reformoitu kirkko ja pieni katolinen kappeli.
- Jordaan (Nähtävää): 1600-luvulla työläisille ja siirtolaisille kaavoitettu kaupunginosa aivan kanavavyöhykkeen länsipuolella. Entinen työläiskortteli on nykyään yksi Amsterdamin viehättävimmistä alueista: siellä on kauniita kanavia kuten Bloemgracht ja Egelantiersgracht, piilopihoja, gallerioita, antiikkiliikkeitä ja kodikkaita ruskeita kahviloita.
- Rembrandtin kotimuseo (Nähtävää): Jodenbreestraatin talo, jossa Rembrandt asui ja työskenteli 19 vuotta ja maalasi joitakin suurimmista mestariteoksistaan. Huoneet on kalustettu hänen aikansa tapaan, ja museon opettajat näyttävät päivittäin maalaus- ja etsausnäytöksissä, miten mestari työskenteli.
- Juutalainen museo (Nähtävää): Museo toimii neljässä entisessä 1600- ja 1700-lukujen askenasisynagogassa ja kertoo juutalaisesta elämästä, kulttuurista ja historiasta Alankomaissa. Se kuuluu Juutalaiseen kulttuurikortteliin yhdessä Portugalilaisen synagogan ja Kansallisen holokaustimuseon kanssa, ja siihen kuuluu myös vilkas lastenmuseo.
- NEMO-tiedemuseo (Nähtävää): Alankomaiden suurin tiedemuseo on kokeilujen, näytösten ja näyttelyiden maailma kaikenikäisille uteliaille. Renzo Pianon suunnittelema vihreä, laivaa muistuttava rakennus kohoaa IJ-tunnelin päällä, ja sen viettävältä kattoaukiolta avautuvat laajat näkymät kaupunkiin.
- Kansallinen merimuseo (Het Scheepvaartmuseum) (Nähtävää): Kansallinen merimuseo toimii Alankomaiden amiraliteetin entisessä laivastovarastossa, joka rakennettiin vuonna 1656 Oosterdokin rantaan. Se herättää eloon viisi vuosisataa hollantilaista merenkulkua laivamallien, karttojen, maalausten ja vuorovaikutteisten näyttelyiden avulla vaikuttavan lasikattoisen sisäpihan alla.
- ARTIS-eläintarha (Nähtävää): Vuonna 1838 perustettu ARTIS on Alankomaiden vanhin eläintarha, ja se sijaitsee Plantagen vehreiden katujen keskellä. Satojen eläinlajien lisäksi historiallisella alueella on monumentaalisia puita, puutarhoja, akvaario ja planetaario.
- Amsterdamin kasvitieteellinen puutarha (Hortus Botanicus) (Nähtävää): Yksi maailman vanhimmista kasvitieteellisistä puutarhoista, perustettu vuonna 1638 kaupungin lääkäreiden ja apteekkarien yrttitarhaksi. Kasvihuoneissa ja penkeissä kasvaa tuhansia kasvilajeja ikivanhoista käpypalmuista lähtien, ja perhostalossa lentelee trooppisia perhosia.
- Kukkatori (Bloemenmarkt) (Nähtävää): Värikäs kukkatori Singel-kanavan varrella Muntpleinin ja Koningspleinin välillä; kojut ovat proomuilla ja lasikopeissa aivan veden äärellä. Tori on kuulunut keskustaan 1800-luvulta lähtien, ja sieltä voi katsella tulppaaninsipuleita, leikkokukkia ja hollantilaisia matkamuistoja.
- A'DAM Lookout (Nähtävää): Näköalatasanne 100 metrin korkeudessa A'DAM-tornin katolla Amsterdam-Noordissa, IJ:n toisella puolella Keskusasemaa vastapäätä. Valo- ja ääniefektein varustettu hissi nousee noin 20 sekunnissa 360 asteen näkymiin historialliseen keskustaan, kanaviin ja polderimaisemaan, ja rohkeimmille on tarjolla Over the Edge -keinu.
- Eye-elokuvamuseo (Nähtävää): Alankomaiden elokuvamuseo on toiminut vuodesta 2012 hohtavan valkoisessa, kulmikkaassa rakennuksessa IJ:n pohjoisrannalla Keskusasemaa vastapäätä. Siellä on elokuva- ja liikkuvan kuvan näyttelyitä, päivittäisiä näytöksiä neljässä salissa sekä baari-ravintola, jonka terassilta avautuu näkymä veden yli.
- Concertgebouw-konserttitalo (Nähtävää): Yksi maailman tunnetuimmista konserttitaloista, avattu vuonna 1888 ja kuuluisa pääsalinsa poikkeuksellisesta akustiikasta. Se on Kuninkaallisen Concertgebouw-orkesterin koti ja järjestää satoja konsertteja vuodessa sinfonioista ja kamarimusiikista suosittuihin sunnuntaiaamun konsertteihin.
- Westerkerk (Läntinen kirkko) (Nähtävää): Hendrick de Keyserin suunnittelema hollantilaisen renessanssin kirkko, joka rakennettiin vuosina 1620–1631 Prinsengrachtin varrelle; aikanaan se oli suurin protestanttiseksi kirkoksi rakennettu kirkko. Rembrandt haudattiin tänne vuonna 1669, ja kirkon torni Westertoren on kaupungin korkein kirkontorni ja Jordaanin symboli.
- Foodhallen (Ruoka ja juoma): Suuri sisäruokahalli De Hallenissa, entisessä raitiovaunuvarikossa Amsterdam-Westissä, jossa saman katon alla on parikymmentä ruokakojua ja useita baareja. Rento ja vilkas paikka eri keittiöiden maisteluun; keväällä ja kesällä auki on terassi, eikä pöytävarauksia oteta.
- The Pancake Bakery (Ruoka ja juoma): Amsterdamin vanhimmaksi pannukakkutaloksi itseään kutsuva ravintola on toiminut vuodesta 1973 Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian 1600-luvun varastorakennuksessa Prinsengrachtin varrella. Avokeittiöstä tulee yli 75 makeaa ja suolaista hollantilaista pannukakkua, ja kesällä kanavan varrella on terassi.
- Café De Klos (Ruoka ja juoma): Kodikas ja mutkaton grillikahvila Kerkstraatilla kanavavyöhykkeellä, kuuluisa klassisista ja savustetuista porsaankylkiluistaan. Kylkiluiden, pihvien ja karitsanlavan listaan ei ole juuri koskettu vuoden 1971 jälkeen, eikä pöytiä voi varata.
- RIJKS® (Ruoka ja juoma): Rijksmuseumin ravintola, jossa pääkokki Joris Bijdendijk valmistaa 'Alankomaiden keittiötä' hollantilaisista raaka-aineista ja maailman mausteista, jotka ovat muovanneet maan ruokaperinnettä. Ravintola sai MICHELIN-tähden vuonna 2016.
- Café 't Papeneiland (Ruoka ja juoma): Perinteinen amsterdamilainen ruskea kahvila Prinsengrachtin ja Brouwersgrachtin kulmassa; se kertoo seisoneensa samalla kulmalla vuodesta 1642. Klassinen Jordaanin pysähdyspaikka oluelle tai kahville historiallisessa kanavanvarren sisätilassa.
- Winkel 43 (Ruoka ja juoma): Kulmakahvila Jordaanin Noordermarktilla, tunnetuin omenapiirakastaan, jota se kutsuu Amsterdamin kuuluisimmaksi. Aurinkoinen terassi on käytössä ympäri vuoden, ja lounaslista vaihtuu kuukausittain.
- Moeders (Ruoka ja juoma): Kotoisa ravintola Rozengrachtilla, joka tarjoaa perinteistä hollantilaista kotiruokaa äitien kunniaksi. Vieraat voivat tuoda kuvan omasta äidistään 'Wall of Fameen', joka peittää pienen 38-paikkaisen salin seinät.
- Bakers & Roasters De Pijp (Ruoka ja juoma): Suosittu brunssikahvila De Pijpissä; sen lista yhdistää uusiseelantilaista kahvilakulttuuria ja brasilialaisia makuja perustajiensa taustan mukaan. Tarjolla on runsaita aamiaisia, leivonnaisia, tuoretta kahvia, mehuja ja brunssicocktaileja.
Amsterdam teemoittain
Ilmaista Amsterdamissa
Ei pääsylippua: Dam-aukio, kätketty Begijnhofin sisäpiha, Singelin kukkatori, Jordaanin kanavat, Westerkerk ja Vondelpark.
- Dam-aukio
- Begijnhof
- Kukkatori (Bloemenmarkt)
- Jordaan
- Westerkerk (Läntinen kirkko)
- Vondelpark
Amsterdamin museot
Rijksmuseumin Yövartiosta ja Van Gogh -museosta Anne Frankin taloon, Stedelijkiin, Rembrandtin taloon, Juutalaiseen museoon, Merimuseoon ja Eye Filmmuseumiin.
- Rijksmuseum
- Van Gogh -museo
- Anne Frankin talo
- Stedelijk-museo
- Rembrandtin kotimuseo
- Juutalainen museo
- Kansallinen merimuseo (Het Scheepvaartmuseum)
- Eye-elokuvamuseo
Amsterdam lasten kanssa
Kokeiltavaa tiedettä NEMOssa, ARTISin eläimet, akvaario ja planetaario, laivojen pienoismallit Merimuseossa, trooppiset perhoset Hortuksessa ja Juutalaisen museon lastenmuseo.
- NEMO-tiedemuseo
- ARTIS-eläintarha
- Kansallinen merimuseo (Het Scheepvaartmuseum)
- Amsterdamin kasvitieteellinen puutarha (Hortus Botanicus)
- Juutalainen museo
Amsterdamin makuja
Hollantilaista kotiruokaa Moedersissa, pannukakkuja Prinsengrachtilla, omenapiirakkaa Noordermarktilla, historiallinen ruskea kahvila, porsaankylkiä, Foodhallen, brunssia De Pijpissä ja RIJKSin Alankomaiden keittiö.
- Moeders
- The Pancake Bakery
- Winkel 43
- Café 't Papeneiland
- Café De Klos
- Foodhallen
- Bakers & Roasters De Pijp
- RIJKS®
Kävelyreitit: Amsterdam
- Dam-aukiolta Jordaaniin: kirkkoja, Anne Frank ja kanavia: Dam-aukiolta ja Nieuwe Kerkistä länteen kanavien vartta Westerkerkiin ja Anne Frankin taloon Prinsengrachtin varrella, sitten Jordaaniin omenapiirakalle Noordermarktille. Dam-aukio → Nieuwe Kerk (Uusi kirkko) → Westerkerk (Läntinen kirkko) → Anne Frankin talo → Jordaan → Winkel 43
- Begijnhofista Museumpleinille: kukkia, mestareita ja Vondelpark: Kätketyltä Begijnhofin sisäpihalta Singelin kukkatorin ohi Museumpleinille: Rembrandt ja Vermeer Rijksmuseumissa, Van Gogh -museo ja Stedelijk, lopuksi Vondelpark. Begijnhof → Kukkatori (Bloemenmarkt) → Rijksmuseum → Van Gogh -museo → Stedelijk-museo → Vondelpark
- Oude Kerkistä satamaan: Rembrandt, Plantage ja NEMO: Amsterdamin vanhimmasta rakennuksesta Oude Kerkistä Rembrandtin taloon ja juutalaiseen kulttuurikortteliin, Plantagen Hortus Botanicuksen kautta Merimuseoon ja NEMOon Oosterdokin rantaan. Oude Kerk (Vanha kirkko) → Rembrandtin kotimuseo → Juutalainen museo → Amsterdamin kasvitieteellinen puutarha (Hortus Botanicus) → Kansallinen merimuseo (Het Scheepvaartmuseum) → NEMO-tiedemuseo
Hyvä tietää ennen matkaa: Amsterdam
Pato Amstel-joella ja kultainen vuosisata
Amsterdam on saanut nimensä Amstel-joen padosta, joka rakennettiin vuoden 1170 pyhäinpäivän tulvan jälkeen. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran muodossa Amestelledamme kreivi Floris V:n 27. lokakuuta 1275 myöntämässä tullietuoikeudessa, ja Utrechtin piispa myönsi kaupungille kaupunkioikeudet vuonna 1300 tai 1306. 1600-luvulla, kultaisella vuosisadalla, Amsterdam oli Euroopan johtava kauppakeskus: Hollannin Itä-Intian kauppakomppania (VOC) perustettiin vuonna 1602, ja 1660-luvun puolivälissä kaupungissa asui noin 200 000 ihmistä. Dam-aukion uusi raatihuone, nykyinen kuninkaanlinna, kertoo tästä itsevarmuudesta: sen suunnitteli Jacob van Campen, peruskivi muurattiin 28. lokakuuta 1648, ja rakennus seisoo 13 659 norjalaisen kuusen paalun varassa. Amsterdam on perustuslain mukainen pääkaupunki, ja hallitus toimii Haagissa.
Kanavavyöhyke, maailmanperintökohde
Kanavavyöhyke oli kaupungin suunniteltu laajennus 1600-luvulla. Vanhan vallihaudan, Singelin, ulkopuolelle kaivettiin kolme pääkanavaa samankeskisiksi kaariksi: Herengracht eli herrojen kanava, keisari Maksimilian I:n mukaan nimetty Keizersgracht ja Oranian prinssin mukaan nimetty Prinsengracht, ja uloimpana Singelgracht. Luoteisosan työt alkoivat vuonna 1613 ja valmistuivat noin vuonna 1625; eteläosan rakentaminen alkoi vuoden 1664 jälkeen. UNESCO lisäsi kanavavyöhykkeen maailmanperintöluetteloon vuonna 2010. Amsterdamissa on yli 100 km kanavia, noin 90 saarta ja yli 1 200 siltaa; vanhin, Torensluis, on vuodelta 1648. Monet alun perin varakkaiden kodeiksi rakennetut kanavatalot ovat nykyään museoita, kuten Museum van Loon ja Huis Willet-Holthuysen.
Rembrandt, Van Gogh ja museot
Vuonna 1808 Ludvig Napoleon siirsi kansalliset kokoelmat Dam-aukion kuninkaanlinnaan, ja Rijksmuseumin nykyinen, Pierre Cuypersin suunnittelema rakennus avattiin vuonna 1885; se avattiin uudelleen vuonna 2013 vuonna 2003 alkaneen remontin jälkeen. Sen sydän on Rembrandtin Yövartio, joka valmistui vuonna 1642. Teoksen virallinen nimi on Kaartin II piirin komppania kapteeni Frans Banninck Cocqin johdolla, ja vuonna 1715 siitä leikattiin neljä palaa, jotta se mahtuisi raatihuoneessa kahden oven väliin. Rembrandt asui ja työskenteli 19 vuotta osoitteessa Jodenbreestraat 4, jossa on nyt Rembrandtin talomuseo. Läheisellä Museumpleinilla Van Gogh -museo avattiin 2. kesäkuuta 1973 Gerrit Rietveldin suunnittelemassa rakennuksessa, ja sillä on maailman suurin kokoelma Van Goghin maalauksia ja piirustuksia.
Juutalainen Amsterdam ja Anne Frank
Juutalainen kulttuurikortteli kokoaa neljä vuosisataa juutalaista kulttuuria neljään kohteeseen yhden neliökilometrin alueelle: Juutalaiseen museoon, Portugalilaiseen synagogaan, Hollandsche Schouwburgiin ja kansalliseen holokaustimuseoon. 1600-luvulla rakennettua synagogaa, aikanaan maailman suurinta, valaisevat yhä vain sadat kynttilät. Natsimiehityksen alkaessa Amsterdamissa asui noin 60 000 juutalaista. Vuodesta 1942 entiseen Hollandsche Schouwburg -teatteriin koottiin juutalaisia karkotettaviksi, ja sen kautta kulki kymmeniätuhansia ihmisiä. Anne Frank tuli Amsterdamiin vuonna 1934; hänen perheensä meni piiloon 6. heinäkuuta 1942 ja pidätettiin 4. elokuuta 1944, ja Anne kuoli Bergen-Belsenissä helmikuussa 1945. Anne Frankin talo avattiin vuonna 1960; liput myydään vain verkossa tietylle aikavälille.
Pyöräilykaupunki ja pyöräilyn tavat
Amsterdamissa on jopa 400 km pyöräteitä, ja pyöriä voi vuokrata kaikkialla kaupungissa, erityisesti keskusaseman, Leidsepleinin ja hotellien ympäristössä. I amsterdamin säännöt: aja oikeanpuoleisella, valkoisin viivoin ja pyöräsymbolein merkityllä pyöräkaistalla, noudata liikennevaloja ja -merkkejä äläkä aja jalkakäytävillä, kävelykaduilla tai moottoriteillä. Etu- ja takavalot ovat pimeällä lain mukaan pakolliset. Näytä kädellä ennen kääntymistä, ylitä raitiovaunukiskot jyrkässä kulmassa, ettei rengas jää kiinni, aja korkeintaan kaksi rinnakkain, pysy muiden pyöräilijöiden tahdissa ja pysähdy sivuun käyttääksesi puhelinta tai katsoaksesi karttaa. Ruuhka-ajat ovat klo 8–9 ja 17–18. Pysäköi vain telineisiin, merkityille alueille tai pyöräparkkeihin: muualle jätetyt pyörät voidaan viedä pyörävarikolle, ja pyörän lunastaminen maksaa 25 €.
Kaupunginosat: Jordaan, De Pijp ja Noord
Entinen työläiskaupunginosa Jordaan on nykyään kaupungin halutuimpia alueita. Noordermarktilla on lauantaisin tuottajatori ja maanantaisin kirpputori, ja Café 't Papeneiland on toiminut siellä vuodesta 1642; Anne Frankin talo on Prinsengrachtin varrella alueen laidalla. De Pijp, jota I amsterdam kutsuu kaupungin latinalaiskortteliksi, on houkutellut luovia ihmisiä ja opiskelijoita 1960-luvulta lähtien; sen vuodesta 1905 toiminut Albert Cuypmarkt on auki maanantaista lauantaihin, ja siinä on 260 kojua, ja Sarphatipark on alueen vihreä sydän. IJ:n toiselle puolelle Noordiin kulkevat ilmaiset lautat keskusaseman takaa: vilkas, myös öisin liikennöivä Buiksloterwegin reitti pysähtyy Eye Filmmuseumin ja A'DAM Lookoutin lähellä, ja toinen reitti vie NDSM-telakalle, entiselle laivatelakalle, jossa on nyt taiteilijoita ja STRAAT-museo.
Ruoka ja torit
Raakaa silliä myydään kärryistä kaikkialla kaupungissa; pyydä broodje haring, niin saat sen pikkusämpylässä suolakurkkujen ja sipulin kanssa, ja I amsterdamin mukaan se on makeimmillaan touko–heinäkuussa. Muita klassikoita ovat stroopwafelit, kaksi ohutta siirapilla yhteen liimattua vohvelia, jotka maistuvat parhaalta lämpiminä; bitterballen, friteeratut suolaiset pyörykät, jotka dipataan sinappiin; kibbeling, taikinassa paistetut valkoisen kalan palat; ja poffertjes, pienet voiset tomusokerilla siivilöidyt pannukakut. Indonesialainen rijsttafel, pienten ruokalajien kattaus, on peräisin siirtomaa-ajalta, ja ginin edeltäjää, katajaista jeneveriä, juodaan tulppaanilasista, usein oluen kanssa. Toreista Oostin Dappermarktilla on noin 200 kojua maanantaista lauantaihin, Foodhallenin vieressä oleva Ten Katemarkt on auki päivittäin, ja kukkatori Bloemenmarkt on Singelin varrella.
Vuodenajat, kulut ja liikkuminen
Amsterdamissa on leuto ja kostea meri-ilmasto: keskimääräiset ylimmät lämpötilat ovat noin 6 °C tammikuussa ja 22,5 °C heinäkuussa, ja sataa noin 133 päivänä vuodessa, joten ota sadetakki mukaan. Tilastollisesti huhtikuu on kuivin kuukausi, ja kuninkaanpäivä 27. huhtikuuta täyttää kadut. Talvella Amsterdam Light Festival järjestetään marraskuun lopulta tammikuun puoliväliin, ja kanavat avataan luistelijoille vasta neljän peräkkäisen alle neljän asteen yön jälkeen. GVB liikennöi raitiovaunuja, busseja, metroa ja ilmaisia IJ-lauttoja; maksa näyttämällä lähimaksukorttia tai puhelinta (OVpay) noustessa ja poistuessa, myös vaihtaessa. GVB:n linjoilla matkustamisen hinta on enintään 10,50 € päivässä, ja myynnissä on myös 1–7 päivän lippuja. Schipholista kahdeksan junaa tunnissa vie Centraaliin noin 17 minuutissa; leimaa pankkikortilla tai OV-chipkaartilla.
Viralliset lähteet
- I amsterdam – virallinen kaupunkiopas
- I amsterdam – liikkuminen
- I amsterdamin tapahtumakalenteri
- GVB – Amsterdamin joukkoliikenne
- NS – Alankomaiden rautatiet
- Rijksmuseum
- Van Gogh -museo
- Anne Frankin talo
- Amsterdam-Schipholin lentoasema
Kaupunkitiedot tarkistettu 2026-11-03.
Tämä opas muilla kielillä: English · Español · Eesti
Kaikki Pulse Travel -kaupunkioppaat · Yrityksille · Hotelleille · Matkailukohteille · Tietosuoja