Tartto: nähtävyydet ja tekemistä

Ilmainen kaupunkiopas: Tartto. Nähtävyydet, ravintolat, majoitus, kävelyreitit, tapahtumat ja kartta, joka toimii myös ilman nettiä. Ei rekisteröitymistä.

Ilmainen opas: Tartto. 400 paikkaa kartalla, joka toimii myös ilman nettiä, sekä kävelyreitit, tapahtumat ja käytännön tiedot. Ei rekisteröitymistä eikä latausta.

Tartto: nähtävää, syötävää ja tekemistä

Raatihuoneentori (Nähtävää): Tarton vanhankaupungin keskusaukio, jota reunustavat pastellisävyiset klassistiset julkisivut, raatihuone ja Vino talo. Kesällä tori täyttyy terasseista ja katusoitosta, talvella siellä on joulukaupunki ja luistinrata.
Suutelevat opiskelijat -suihkulähde (Nähtävää): Mati Karminin vuonna 1998 valmistunut veistos suutelevista opiskelijoista kruunaa suihkulähteen, joka on seissyt raatihuoneen edessä vuodesta 1948. Vuonna 2006 lisätyt laatat kertovat suunnan ja etäisyyden 16 ystävyyskaupunkiin.
Tarton raatihuone (Nähtävää): Rostockilaisen rakennusmestari J. H. B. Walterin suunnittelema varhaisklassistinen raatihuone valmistui 1789, ja sen barokkitorni vuonna 1784. Kaupunginhallitus työskentelee yhä täällä, ja tornin 34 kelloa soittavat sävelmiä viidesti päivässä.
Tarton yliopiston päärakennus (Nähtävää): Johann Wilhelm Krausen suunnittelema uusklassinen päärakennus kuusipylväisine julkisivuineen vihittiin käyttöön 1809. Sisällä toimiva yliopiston taidemuseo järjestää opastettuja käyntejä juhlasaliin ja ullakon putkaan, jossa 1800-luvun opiskelijoita rangaistiin.
Tarton tuomiokirkon rauniot (Nähtävää): Toomemäen kaksitorninen tiiligoottilainen tuomiokirkko aloitettiin 1200-luvulla ja sitä laajennettiin 1500-luvun alkuun asti, mutta uskonpuhdistuksen jälkeen se raunioitui. Raunioilla voi kulkea vapaasti, ja osassa rakennusta toimii yliopiston museo.
Tarton yliopiston museo (Nähtävää): Toomemäen tuomiokirkossa toimiva yliopiston museo kertoo yliopiston historiasta ja tutkimuksesta. Näyttelyitä on myös itse kirkosta, vaihtuvia näyttelyitä sekä toiminnallinen Hullun tiedemiehen laboratorio. Kaudella lippuun sisältyvät tornit.
Toomemäki (Nähtävää): Vanhankaupungin vieressä kohoava luonnonmäki on muotoiltu englantilaistyyliseksi puistoksi, jossa ovat tuomiokirkon rauniot, vanha observatorio, Enkelin- ja Paholaisensilta, patsaita ja yliopiston rakennuksia. Polut sopivat lastenvaunuille, ja pienille on leikkipaikka.
Enkelinsilta (Nähtävää): Johann Wilhelm Krausen suunnittelema ja vuonna 1838 valmistunut Toomemäen silta kantaa yliopiston ensimmäisen rehtorin Georg Friedrich Parrotin reliefiä ja tunnuslausetta ”Otium reficit vires”. Perimätiedon mukaan toive toteutuu, jos juoksee sillan yli henkeä pidättäen.
Paholaisensilta (Nähtävää): Romanovien dynastian 300-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1913 rakennettu silta on harvoja säilyneitä 1900-luvun alun betonisiltoja, ja sitä koristaa keisari Aleksanteri I:n pronssireliefi. Tarinan mukaan nimi johtuu sillan tummasta ulkonäöstä.
Tarton vanha observatorio (Nähtävää): Viron ensimmäinen observatorio sijaitsee Toomemäen itärinteellä ja on yksi maan kahdesta Unescon maailmanperintöluetteloon merkitystä kulttuurikohteesta. Tarton yliopiston museo esittelee historiallisessa rakennuksessa näyttelyitä.
Viron kansallismuseo (Nähtävää): Vuonna 1909 perustettu kansallismuseo muutti 2016 Dorellin, Ghotmehin ja Tanen suunnittelemaan 355-metriseen Muistojen kenttä -rakennukseen, joka kapenee kuin matka kivikauteen. Näyttelyt kertovat virolaisesta elämästä ja suomalais-ugrilaisista kansoista.
Tarton taidemuseo (Vino talo) (Nähtävää): Tarton taidemuseo toimii Vinossa talossa, joka rakennettiin 1793 pehmeälle jokirannan maalle ja kallistuu nyt noin 5,8 astetta. Esillä on virolaista ja kansainvälistä taidetta, ja opastus kertoo talon vaiheista kreivitär Barclay de Tollysta apteekkiin.
Tiedekeskus AHHAA (Nähtävää): Baltian suurimmaksi tiedekeskukseksi esittäytyvä AHHAA täyttää salinsa kokeiltavilla näyttelyillä, ja lisäksi on planetaario, tiedeteatteriesityksiä, työpajoja ja minikierroksia. Cafe Newtonissa voi pitää tauon kokeilujen välissä.
Johanneksenkirkko (Nähtävää): Tämä 1300-luvun goottilainen kirkko tunnetaan Euroopassa harvinaisista terrakottahahmoistaan: yli tuhannesta käsin tehdystä patsaasta on säilynyt noin 200, kaikki erilaisia. Tornista näkee vanhankaupungin, ja kuun viimeisenä sunnuntaina on englanninkielinen jumalanpalvelus.
Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha (Nähtävää): Tarton yliopiston samalla paikalla noin 220 vuotta ylläpitämä puutarha yhdistää maksuttoman ulkopuiston ja yli 700 m²:n kasvihuoneet, joissa on trooppisia kasveja, hyönteissyöjäkasveja, kilpikonnia ja 70-vuotiaita kaktuksia.
Tarton kaupunginmuseo (Nähtävää): Kaupunginmuseo toimii 1700-luvun lopun aatelisasunnossa noin 500 metrin päässä Raatihuoneentorilta. Näyttely ”Meidän Tartto” kertoo kaupungin tarinan sen kaupunginosien ja nykyisten asukkaiden silmin.
1800-luvun tarttolaisen porvariskodin museo (Nähtävää): Vuonna 1744 rakennettu talo on Tarton vanhimpia säilyneitä puurakennuksia, ja se on sisustettu 1830-luvun porvariskodiksi biedermeier-tyyliin. Huoneissa ei ole sähkövaloa, ja keittiössä on yhä toimiva varhainen englantilainen liesi.
KGB-sellien museo (Nähtävää): Riianmäen ”harmaassa talossa” NKVD/KGB piti tutkintavankilaa 1940- ja 1950-luvuilla. Entisöidyt käytävä ja sellit kertovat neuvostovankilan arjesta, ja vuonna 2025 avattiin aseellista vastarintaa esittelevä metsäveljien huone.
Tarton lelumuseo (Nähtävää): Leluja, nukkeja ja virolaisten animaatioelokuvien hahmoja on esillä yhdessä Tarton vanhimmista puutaloista 1770-luvun alusta; lapset leikkivät leikkihuoneessa, ja teatterinuket ovat läheisessä Teatteritalossa.
Oskar Lutsin kotimuseo (Nähtävää): Virolaisen klassikon Kevade (Kevät) kirjoittajan Oskar Lutsin viimeisessä kodissa hänen työhuoneensa ja vierashuoneensa ovat säilyneet aitoina; perusnäyttely on viroksi, englanniksi, venäjäksi ja suomeksi.
Viron kirjallisuusmuseo (Nähtävää): Kansallinen tutkimuslaitos säilyttää Viron kansanperinne- ja kulttuurihistoria-arkistot, kansallisbibliografian ja harvinaiset kirjat; Vanemuise-kadun talossa voi tutustua vaihtuviin ilmaisiin kirjallisuus-, perinne- ja valokuvanäyttelyihin.
Tarton yliopiston luonnontieteellinen museo (Nähtävää): Viron vanin museo sai alkunsa luonnonkabinettina vuonna 1802, ja sen näyttelyssä Maa. Elämä. Tarina. on esillä noin 8 000 sen 1,3 miljoonasta näytteestä; sisarkohde, Lai-kadun kasvitieteellinen puutarha, on vuodelta 1803.
Aparaaditehas (Nähtävää): Neuvostoaikainen tehdas valmisti kylmälaitteita ja salaisia sukellusveneen osia sateenvarjojen ja vetoketjujen suojissa; vuodesta 2014 se on ollut luova kortteli, jossa on ateljeita, designkauppoja, gallerioita, ravintoloita ja Taskupark-sisäpiha.
Vanemuisen konserttitalo (Nähtävää): Tarton tärkein konserttisali on Eesti Kontsertin ylläpitämä, ja se sijaitsee aivan Vanemuine-teatterin vieressä; siellä kuullaan sinfonia-, kamari- ja viihdekonsertteja, ja siellä järjestetään myös konferensseja. Nykyinen rakennus on vuodelta 1970.
Ylösalainen talo (Nähtävää): Viron kansallismuseon lähellä olevassa talossa kerrokset ovat vaihtaneet paikkaa, sohvat ja keittiönkaapit roikkuvat katossa ja koko rakennus on hieman kallellaan; noin puolen tunnin käynti koettelee tasapainoa ja tuottaa hauskoja kuvia.
Suudelmamäki (Musumägi) (Nähtävää): Keinotekoinen kumpu Toomemäellä tuomiokirkon vieressä kohotettiin 1800-luvulla romanttiseen puistoon Kaarle XI:n bastionin entisen Moskovan rondellin päälle; portaat vievät penkein varustetulle tasanteelle, joka on pariskuntien suosikkipaikka.
Raadin kartano ja puisto (Nähtävää): Von Liphartien kartanon rauniot – kartano oli 1800-luvun alussa kuuluisa taidekokoelmastaan ja kirjastostaan, ja se tuhoutui pommituksessa 1944 – sijaitsevat 1840-luvun maisemapuistossa järven rannalla Viron kansallismuseon vieressä.
Uspenskin (Neitsyt Marian kuolonuneen) katedraali (Nähtävää): Ortodoksinen katedraali rakennettiin dominikaaniluostarin kirkon perustuksille: työ alkoi Pietari I:n käskystä suuren Pohjan sodan jälkeen, kirkko vihittiin 1783, ja sen ristinmuotoinen pohja muutettiin suorakaiteeksi 1840.
Pietarin kirkko (Nähtävää): Tarton virolaiselle seurakunnalle rakennettu uusgoottilainen tiililuterilainen kirkko on Viktor Schröterin suunnittelema (peruskivi 1882); siinä on 56,5-metrinen torni, puiset parvet, Johann Kölerin alttaritaulu vuodelta 1897 ja konserteissa arvostettu akustiikka.
Laulujuhlamuseo (Nähtävää): Museo toimii 1800-luvun alkupuolen talossa, jossa Vanemuine-seura vaikutti 1870–1903 ja loi pohjan Viron laulujuhlille ja kansallisteatterille; tarinan voi seurata neljällä kielellä.

Tartto teemoittain

Ilmaista Tartossa

Ei pääsylippua: Raatihuoneentori ja Suutelevat ylioppilaat, Toomemäki siltoineen ja tuomiokirkon raunioineen, Suudelmamäki, Kaarisilta, kirjallisuusmuseo, Raadin puisto, Supilinna ja Karlova.

Raatihuoneentori
Suutelevat opiskelijat -suihkulähde
Toomemäki
Enkelinsilta
Paholaisensilta
Tarton tuomiokirkon rauniot
Suudelmamäki (Musumägi)
Kaarisilta (Kaarsild)
Viron kirjallisuusmuseo
Raadin kartano ja puisto
Supilinn (Keittokaupunki)
Karlova

Tarton museot

Viron kansallismuseo, yliopiston museot ja tähtitorni, tiedettä AHHAAssa, taidetta, leluja ja KGB:n sellit. Hinnat ovat kunkin museon virallisilta sivuilta.

Viron kansallismuseo
Tarton yliopiston museo
Tiedekeskus AHHAA
Tarton taidemuseo (Vino talo)
Tarton yliopiston luonnontieteellinen museo
Tarton vanha observatorio
Tarton lelumuseo
KGB-sellien museo

Tarton kirkot

Keskiaikainen tiilinen Jaanin kirkko, Toomemäen tuomiokirkon rauniot, ortodoksinen Uspenskin katedraali ja Pietarin kirkko.

Johanneksenkirkko
Tarton tuomiokirkon rauniot
Uspenskin (Neitsyt Marian kuolonuneen) katedraali
Pietarin kirkko

Tartto lasten kanssa

Kokeilevaa tiedettä AHHAAssa, lelumuseo, luonnontieteellinen museo, Ylösalaisin-talo, kasvitieteellinen puutarha ja Viron kansallismuseo.

Tiedekeskus AHHAA
Tarton lelumuseo
Tarton yliopiston luonnontieteellinen museo
Ylösalainen talo
Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha
Viron kansallismuseo

Tarton makuja

Kauppahalli, Wernerin kakut vuodesta 1895, olutta vuoden 1778 Ruutikellarin holvin alla, tartolaista Anderson's-pienpanimo-olutta, suklaata Raatihuoneentorilla ja virolaista sesonkiruokaa.

Tarton kauppahalli
Kahvila Werner
Ruutikellari (Püssirohukelder)
Anderson's Taproom
Pierre Café & Chocolaterie
Ravintola Spargel

Kävelyreitit: Tartto

Raatihuoneentori ja yliopisto: Kaarisillalta Emajoen yli kaltevan taidemuseon ja raatihuoneen ohi Suutelevien ylioppilaiden suihkulähteelle, sitten yliopiston päärakennukselle ja punatiiliseen Jaanin kirkkoon. Kaarisilta (Kaarsild) → Tarton taidemuseo (Vino talo) → Tarton raatihuone → Suutelevat opiskelijat -suihkulähde → Raatihuoneentori → Tarton yliopiston päärakennus → Johanneksenkirkko
Toomemäki: Vanhan linnamäen puisto: vanha tähtitorni, Paholaisen silta, tuomiokirkon rauniot ja Tarton yliopiston museo, Enkelin silta ja Suudelmamäki. Tarton vanha observatorio → Paholaisensilta → Tarton tuomiokirkon rauniot → Tarton yliopiston museo → Enkelinsilta → Toomemäki → Suudelmamäki (Musumägi)
Leluja, 1800-luvun koti ja Supilinna: Lelumuseolta ja 1800-luvun porvariskodista ortodoksisen Uspenskin katedraalin ja kasvitieteellisen puutarhan ohi Supilinnan puutaloihin. Tarton lelumuseo → 1800-luvun tarttolaisen porvariskodin museo → Uspenskin (Neitsyt Marian kuolonuneen) katedraali → Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha → Supilinn (Keittokaupunki)

Hyvä tietää ennen matkaa: Tartto

Jurjevista ja Dorpatista klassistiseen keskustaan

Vanhat venäläiset kronikat mainitsevat Tarton ensimmäisen kerran vuonna 1030, kun Jaroslav Viisas valtasi linnoituksen ja antoi sille nimen Jurjev; Visit Tarton mukaan se on siksi Baltian maiden vanhin asiakirjoissa mainittu kaupunki, vaikka Toomemäellä seisoi puulinnoitus jo 600-luvulla. Saksalaiset ristiretkeläiset valloittivat sen vuonna 1224, ja siitä tuli Tarton (Dorpatin) piispakunnan keskus, joka liittyi Hansaliittoon 1280-luvulla. Ruotsin vallan aikana vuonna 1632 perustettiin yliopisto. Vuoden 1775 suurpalon jälkeen keskusta rakennettiin uudelleen myöhäisbarokin ja uusklassismin tyyliin: Kivisilta valmistui 1776–1778 ja nykyinen raatihuone 1782–1789. Tarton rauhansopimus allekirjoitettiin täällä 2. helmikuuta 1920.

Viron yliopistokaupunki

Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf allekirjoitti yliopiston perustamiskirjan 30. kesäkuuta 1632. Sotien aikana yliopisto siirrettiin ja suljettiin useamman kerran, mutta se avattiin uudelleen vuonna 1802 saksankielisenä Dorpatin keisarillisena yliopistona, ja 1. joulukuuta 1919 se aloitti nuoren tasavallan vironkielisenä yliopistona. Syyskuussa 2025 Tarton yliopistossa oli 16 052 opiskelijaa, mikä osaltaan selittää, miksi Tarttoa kutsutaan Viron älylliseksi pääkaupungiksi; se on myös ollut Unescon kirjallisuuskaupunki vuodesta 2015. Vanhankaupungin yllä kohoavalla Toomemäellä keskiaikaisessa tuomiokirkossa toimii yliopiston historiamuseo. Suutelevien ylioppilaiden suihkulähde on seissyt Raatihuoneentorilla vuodesta 1998.

Euroopan kulttuuripääkaupunki 2024

Vuonna 2024 Tartto oli Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Etelä-Viron kanssa: mukana oli kaikkiaan 20 kuntaa, muun muassa Viljandin ja Võrun kaupungit. Ohjelman nimi oli Arts of Survival (selviytymisen taiteet), ja se rakentui neljän ajatuksen varaan: ainutlaatuisuus, kestävyys, tietoisuus ja yhteisluominen. Tapahtumakalenterissa oli 3 116 tapahtumaa, ja pääohjelman 150 hanketta keräsivät 1,34 miljoonaa käyntiä; 68 % eteläviroista osallistui ainakin yhteen tapahtumaan ja antoi niille keskimäärin arvosanan 8,9/10. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset Tartossa kasvoivat vuodessa 15 %. Työ jatkuu ECoC Echo -hankkeessa, jota Tartu 2024 johtaa yhdessä yhdeksän entisen, nykyisen ja tulevan kulttuuripääkaupungin kanssa.

Emajõgi, sillat ja kaupunginosat

Emajõgi eli ”emäjoki” virtaa 100 kilometriä Võrtsjärvestä Peipsijärveen ja halkoo Tarttoa noin 10 kilometrin matkalta; se on Viron ainoa kokonaan purjehduskelpoinen joki. Jalankulkijoiden Kaarisilta (Kaarsild, 1957–1959) korvasi toisessa maailmansodassa tuhoutuneen Kivisillan. Aivan keskustan pohjoispuolella Supilinnassa (”Keittokaupunki”) on 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun puutaloja kaduilla, jotka on nimetty vihannesten, kuten herneen, pavun ja perunan, mukaan. Keskustan eteläpuolinen Karlova tunnetaan värikkäistä jugendtyylisistä puutaloistaan. Suurin kaupunginosa Annelinn koostuu vuodesta 1969 alkaen suunnitelluista 5- ja 9-kerroksisista neuvostoaikaisista kerrostaloista, ja Ystävyyden silta yhdistää sen Karlovaan.

Viro, eteläviro ja kaupungin nimet

Viro on virallinen kieli, ja englantia puhutaan laajasti. Viro on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kieli ja suomen läheinen sukulainen: substantiivit taipuvat neljässätoista sijamuodossa, eikä kielessä ole kieliopillista sukua eikä erillistä futuuria. Eteläviro, jonka muotoja ovat võro, seto, mulgi ja tarton kieli, kuuluu eri itämerensuomalaiseen haaraan; 1600–1800-luvuilla Etelä-Virossa painettiin kirjoja Tarton puheeseen perustuvalla kirjakielellä, ja vuoden 2021 väestönlaskennassa äidinkielenään sitä puhui noin 128 600 ihmistä, useimmat võroa. Kaupungin vanhin tunnettu nimi on Tarbatu; saksalaisille se oli Dorpat, venäläisille Jurjev, ja vuodesta 1918 Tartu on ollut sen ainoa virallinen nimi.

Vuodenajat, valo ja sää

Tartossa on kostea mannerilmasto. Noin 20 kilometrin päässä sijaitsevalla Tõraveren virallisella sääasemalla vuosien 1991–2020 keskilämpötilat ovat lokakuussa 6,0 °C, joulukuussa −2,1 °C, tammikuussa −4,1 °C ja heinäkuussa 18,0 °C. Lokakuun 24. päivänä aurinko nousee noin kello 8.10 ja laskee noin 17.45, joten valoisaa on noin yhdeksän ja puoli tuntia; kelloja siirretään tunnilla taaksepäin 25. lokakuuta, minkä jälkeen aurinko laskee ennen kello 17:ää. Talvipäivänseisauksena päivä kestää vain noin 6 tuntia 20 minuuttia, suunnilleen kello 9.00–15.20. Keskikesällä aurinko on taivaalla yli 18 tuntia, noin kello 4.05–22.25, eikä taivas pimene koskaan kokonaan.

Liikkuminen

Tartto on tiivis: pyörällä lähes jokaiseen kaupunginosaan pääsee keskustasta 10–15 minuutissa. Kaupunkibusseissa käytetään Tarton omaa lähimaksukorttia, ja myös Tallinnan matkakortit käyvät; lisäksi tunnin lipun voi ostaa näyttämällä pankkikorttia tai puhelinta lukijalle. Smart Bike Share -kaupunkipyöräpalvelun sähköpyörät ovat käytössä keväästä pitkälle loppuvuoteen (vuonna 2025 24.3.–29.12.), ja talveksi kaduille jää noin 230 tavallista nastarenkaista pyörää. Elronin junat ja tiheä bussiliikenne yhdistävät Tarton Tallinnaan, ja 12. tammikuuta 2026 alkaen on kulkenut suora juna Tallinna–Tartto–Riika. Keskustasta 10 kilometrin päässä olevalta Tarton lentoasemalta Finnair lentää Helsinkiin noin 45 minuutissa.

Ruoka, raha ja käytännön vinkit

Tarton maakunta oli Viron virallinen ruokamaakunta vuonna 2025. Võrtsjärven ja Peipsijärven välissä sijaitsevalla seudulla on aina syöty kalaa joesta ja järvistä, sieniä ja marjoja metsistä sekä viljaa pelloilta, ja paikalliset tuottajat voivat käyttää Tartumaine Toit (Tarton maakunnan ruoka) -merkkiä. Maistiaisille pääsee Kauppahallissa osoitteessa Vabaduse puiestee 1: siellä myydään kalaa, lihaa, säilykkeitä ja marinoituja sieniä, ja kahvilat tarjoavat paikallisia ruokia. Virossa käytetään euroa; tippi on vapaaehtoinen, ja poikkeuksellisen hyvästä palvelusta annetaan tavallisesti noin 10 %. Vesijohtovesi on juomakelpoista. Visit Tarton toimisto on Raatihuoneentorilla osoitteessa Raekoja plats 1a. Hätätilanteessa soita numeroon 112, maksutta myös ilman SIM-korttia.

Viralliset lähteet

Kaupunkitiedot tarkistettu 2026-10-24.

Lisää kaupunkioppaita: Viro

Pärnu: kaupunkiopas

Kaikki oppaat: Viro

Tämä opas muilla kielillä: English · Español · Eesti

Kaikki Pulse Travel -kaupunkioppaat · Yrityksille · Hotelleille · Matkailukohteille · Tietosuoja