Kööpenhamina: nähtävyydet ja tekemistä

Ilmainen kaupunkiopas: Kööpenhamina. Nähtävyydet, ravintolat, majoitus, kävelyreitit, tapahtumat ja kartta, joka toimii myös ilman nettiä. Ei rekisteröitymistä.

Ilmainen opas: Kööpenhamina. 5 759 paikkaa kartalla, joka toimii myös ilman nettiä, sekä kävelyreitit, tapahtumat ja käytännön tiedot. Ei rekisteröitymistä eikä latausta.

Kööpenhamina: nähtävää, syötävää ja tekemistä

Nyhavn (Nähtävää): Kööpenhaminan kuvatuin satama, jota reunustavat kirkkaanväriset 1600-luvun talot kahviloineen ja ravintoloineen ja josta kanavaristeilyt lähtevät. Aikoinaan vilkas satama täynnä merimieskapakoita oli myös Hans Christian Andersenin koti: hän asui taloissa numero 20, 67 ja 18.
Tivoli (Nähtävää): Kööpenhaminan sydämessä vuodesta 1843 toiminut Tivoli on maailman toiseksi vanhin huvipuisto, jossa on yli 30 laitetta ja yli 30 ravintolaa ja kahvilaa. Jouluna puutarha loistaa valoissa, koristelluissa kuusissa ja jouluisissa kojuissa, ja CNN on listannut sen maailman parhaiden joulumarkkinoiden joukkoon.
Rosenborgin linna (Nähtävää): Kristian IV:n pieni lempilinna on renessanssin helmi Kööpenhaminan keskustassa, ja siellä kuningas myös kuoli vuonna 1648. Nykyään linnassa säilytetään Tanskan kruununjalokiviä ja kuninkaallisia aarteita runsaasti koristelluissa saleissa.
Amalienborgin palatsi (Nähtävää): Amalienborg on Tanskan kuninkaallisen perheen asuinpaikka Kööpenhaminassa, ja sen palatsiaukiolla Henkikaarti vaihtaa vartion. Kristian VIII:n palatsissa toimiva Amalienborg-museo avaa kuninkaallisia huoneita kävijöille.
Christiansborgin palatsi (Nähtävää): Slotsholmenin saarella sijaitsevassa Christiansborgin palatsissa voi kulkea Suuren salin ja Valtaistuinsalin läpi; salin Bjørn Nørgaardin kuvakudokset kertovat Tanskan historiasta. Palatsin alla on noin 800 vuotta vanhoja raunioita.
Pieni merenneito (Nähtävää): Edvard Eriksenin pronssiveistos Hans Christian Andersenin sadun sankarittaresta on istunut Langelinien rannassa 23. elokuuta 1913 lähtien; sen lahjoitti kaupungille panimomies Carl Jacobsen. Kasvojen esikuvana oli ballerina Ellen Price, ja vartalon mallina toimi kuvanveistäjän vaimo Eline.
Ny Carlsberg Glyptotek (Nähtävää): Panimomies Carl Jacobsenin perustama ja vuodesta 1897 yleisölle avoinna ollut Glyptotek kätkee yli 10 000 teosta, pääosin antiikin taidetta sekä 1800-luvun tanskalaista ja ranskalaista kuvanveistoa ja maalaustaidetta. Sen sydämessä on Talvipuutarha, palmujen vihreä halli lasikupolin alla.
Tanskan kansallismuseo (Nähtävää): Tanskan kansallismuseo kattaa 9 000 vuotta historiaa viikinkiaikaisista löydöistä ja muinaisaarteista nykypäivän arkeen. Kohokohtia ovat viikinkinäyttely ja kolmeen kerrokseen levittyvä Tanskan historia.
SMK - Tanskan kansallisgalleria (Nähtävää): Tanskan kansallisgalleria esittelee tanskalaista ja kansainvälistä taidetta seitsemän vuosisadan ajalta, muun muassa Tanskan kultakauden maalaustaidetta ja maan kattavimman tanskalaisen nykytaiteen kokoelman. Nørreportin aseman lähellä sijaitsevassa museossa on myös yksi maailman hienoimmista Matisse-kokoelmista.
Tanskan designmuseo (Nähtävää): Vuonna 1890 perustettu museo on toiminut vuodesta 1926 entisessä Kuninkaallisessa Frederikin sairaalassa, vuosina 1752-57 rakennetussa rakennuksessa, jonka Ivar Bentsen ja Kaare Klint muokkasivat museoksi. Kokoelmat esittelevät tanskalaista ja kansainvälistä muotoilua, huonekaluja ja käsityötä keskeisen museopuutarhan ympärillä.
Vapaakaupunki Christiania (Nähtävää): 1970-luvun alussa sosiaalisena kokeiluna syntynyt Christiania on Christianshavnissa sijaitseva itsehallinnollinen vapaa alue, jossa on itse rakennettua arkkitehtuuria, työpajoja, musiikkipaikkoja ja vihreitä polkuja vanhojen vallien ja järven varrella. Alue muuttuu parhaillaan, painopisteenä kulttuuri ja yhteinen vastuu, ja asukkaat vetävät opastettuja kierroksia.
Vapahtajan kirkko (Nähtävää): Christianshavnin barokkihelmi vuodelta 1696, jota kruunaa Lauritz de Thurahin kierretorni; se valmistui 1752 ja sai innoituksensa Rooman Sant'Ivo alla Sapienzasta. Tornin ympäri kiertyvä portaikko johtaa kullatun Vapahtaja-hahmon juurelle ja yhdelle Kööpenhaminan parhaista näköaloista.
Kastellet (Linnoitus) (Nähtävää): Kastellet on yksi Pohjois-Euroopan hienoimmista ja parhaiten säilyneistä linnoituksista; se on yhä armeijan työpaikka, mutta kuka tahansa saa kulkea sen teillä, poluilla ja valleilla. Alueella on Kastelsmøllen, Kööpenhaminan ainoa yhä toimiva tuulimylly, sekä pieniä maksuttomia näyttelyitä, kuten Livjæger-museo.
Kuninkaan puutarha (Nähtävää): Kuninkaan puutarha perustettiin 1600-luvun alussa Kristian IV:n Rosenborgin linnan puistoksi ja keittiöpuutarhaksi, ja nykyään se on yksi Kööpenhaminan suosituimmista puistoista noin kolmella miljoonalla vuosittaisella kävijällä. Paikalliset tulevat tänne piknikille, pelaamaan ja kävelylle, ja puistossa on satuleikkipaikka ja perinteinen nukketeatteri.
Kasvitieteellinen puutarha (Nähtävää): Vuonna 1874 Kööpenhaminan vanhojen linnoitusten paikalle maisemapuutarhuri H.A. Flindtin suunnitelman mukaan perustettu kasvitieteellinen puutarha on Tanskan harvinaisten kasvien kokoelman koti eri puolilta maailmaa. Sen palmuhuone ja perhostalo sijaitsevat uuden luonnontieteellisen museon rakennuksen vieressä.
Marmorikirkko (Frederikin kirkko) (Nähtävää): Virallisesti Frederikin kirkko -nimisen Marmorikirkon suunnitteli Nicolai Eigtved Frederiksstadenin kaupunginosaan; rakennustyöt alkoivat 1749, keskeytyivät 1770 norjalaisen marmorin hinnan vuoksi, ja Ferdinand Meldahl sai kirkon valmiiksi, ja se vihittiin 1894. Sen noin 31-metrinen kupoli on yksi Euroopan suurimmista.
Tanskan kuninkaallinen kirjasto - Musta timantti (Nähtävää): Kööpenhaminan sataman rannassa sijaitseva Musta timantti avattiin 1999 vuonna 1906 valmistuneen kirjastorakennuksen jatkeeksi, ja se on Tanskan kuninkaallisen kirjaston kulttuurikeskus. Kävijät tulevat näyttelyihin, tapahtumiin, lukusaleihin ja kahvilaan, ja kaikkialta avautuu näkymä satamaan.
Kööpenhaminan oopperatalo (Nähtävää): Henning Larsenin suunnittelema ja A.P. Møllerin ja Chastine Mc-Kinney Møllerin säätiön Tanskan kansalle lahjoittama oopperatalo kohoaa Dokøenin saarella suurten lasijulkisivujen takana sataman äärellä. Aulassa riippuu Olafur Eliassonin kolme valoveistosta, ja salin katto hohtaa 24 karaatin lehtikultaa.
Superkilen (Nähtävää): Vuonna 2012 Kööpenhaminan monimuotoisimpaan kaupunginosaan Nørrebrohon avattu Bjarke Ingels Groupin, Superflexin ja Topotek1:n suunnittelema kaupunkipuisto kokoaa katukalusteita eri puolilta maailmaa: suihkulähteitä Marokosta, keinuja Irakista, penkkejä Brasiliasta ja mustan mustekala-liukumäen Japanista. Puisto jakautuu kolmeen osaan: Punainen aukio, Musta tori ja Vihreä puisto.
Assistensin hautausmaa (Nähtävää): Vuodelta 1760 peräisin oleva Assistensin hautausmaa Nørrebrossa on kultakauden merkkihenkilöiden, kuten Hans Christian Andersenin ja Søren Kierkegaardin, leposija. Suuri osa toimii nykyään hautausmaapuistona, jossa kaikki ovat tervetulleita viipymään, ja noin neljännes on yhä käytössä hautausalueena.
Frederiksbergin puutarha (Nähtävää): Kööpenhaminalaiset ovat vuosisatojen ajan piknikoineet tässä entisessä kuninkaallisessa puutarhassa, jonka kanavat, pienet sillat ja vuonna 1799 kuninkaalliseksi teehuoneeksi rakennettu Kiinalainen paviljonki ympäröivät Frederiksbergin palatsia. Pääsisäänkäynnillä on rakastetun kuningas Frederik VI:n patsas, ja puiston pohjoispäässä on Kööpenhaminan eläintarha.
Kööpenhaminan raatihuone (Nähtävää): Martin Nyropin italialaisten raatihuoneiden innoittamana suunnittelema ja vuosina 1892-1905 rakennettu Kööpenhaminan raatihuone on kaupungin poliittisen elämän näyttämö ja vanhastaan kaupunkilaisten oma, runsaasti koristeltu linna. Sisällä voi nähdä Jens Olsenin maailmankellon, ja 105,6 metrin tornista avautuu näkymä kaupunkiin noin 300 askelman jälkeen.
Davidin kokoelma (Nähtävää): Kuninkaan puutarhan vieressä sijaitsevassa museossa voi ympäri vuoden tutustua vanhemman eurooppalaisen taiteen ja islamilaisen maailman taiteen kokoelmiin, ja vuosittain esillä on kaksi tai kolme erikoisnäyttelyä. Valikoimaa uudemmasta tanskalaisesta taiteesta nähdään ajoittain erikoisripustuksissa.
Thorvaldsenin museo (Nähtävää): Kuvanveistäjä Bertel Thorvaldsenille omistettu museo täyttää Michael Gottlieb Bindesbøllin ikonisen rakennuksen hänen teoksillaan ja kokoelmillaan. Ajankohtainen näyttely Elämä, kaipuu ja maisema esittelee Thorvaldsenin omaa maalauskokoelmaa.
Noma (Ruoka ja juoma): Noma avautui uudelleen Kööpenhaminassa elokuussa 2026 Los Angelesin residenssin jälkeen; ravintola sijaitsee veden äärellä Refshaleøenilla, ja uutta johtoa edustaa keittiöpäällikkö Pablo Soto. Yli kaksikymmentä vuotta ympäröivien vuodenaikojen ja maisemien varaan rakentunut Noma vaihtaa nyt menunsa joka kuukausi niin sanotuissa Noman kahdessatoista vuodenajassa.
Geranium (Ruoka ja juoma): Keittiömestari Rasmus Kofoedin ja Søren Ledetin fine dining -ravintola kansallisstadionin 8. kerroksessa Fælledparkenissa; näköala avautuu puiden latvoihin, kaupungin kuparikattoihin ja Juutinrauman tuulivoimaloihin. Kevyet, selkeät sesonkimaistelumenut puhuttelevat kaikkia aisteja.
Alchemist (Ruoka ja juoma): Rasmus Munkin ravintola Refshaleøenilla tarjoaa niin sanottua holistista keittiötä, jossa gastronomia yhdistyy teatteriin, taiteeseen, tieteeseen, teknologiaan ja muotoiluun. Ilta on 4–6 tunnin matka ravintolan tiloissa, ja siihen kuuluu jopa 50 syötävää tai puhtaasti elämyksellistä vaikutelmaa.
Rørt Torvehallerne (Ruoka ja juoma): Moderni smørrebrød-koju, joka on toiminut Torvehallernen ruokahallissa alusta asti; voileivät tehdään paahdetulle ruisleivälle ja kaikki valmistetaan itse alusta. Sesongin mukaan vaihtuvalla listalla kasvikset ovat pääosassa, ja aamuisin tarjolla on aamiaista.
Ravintola Schønnemann (Ruoka ja juoma): Vanha kellarikapakka Hauser Pladsilla, joka on tarjoillut klassista tanskalaista lounasta vuodesta 1877 ja nähnyt viisi sukupolvea. Se tunnetaan smørrebrødistään, jota se kutsuu kaupungin parhaaksi, sekä laajasta tanskalaisten snapsien valikoimasta.
Aamanns 1921 (Ruoka ja juoma): Aamanns-smørrebrødravintoloiden lippulaiva mukulakivikatujen keskellä Kööpenhaminan sydämessä; ruokasalia valaisevat suuret kattokruunut. Se yhdistää klassisen tanskalaisen voileipäperinteen moderniin gastronomiaan sekä luomu- ja sesonkiraaka-aineisiin, ja se on MICHELIN-oppaan suosittelema.

Kööpenhamina teemoittain

Ilmaista Kööpenhaminassa

Ei pääsylippua: Nyhavn, Pieni merenneito, Kastellet, Kuninkaan puutarha, kasvitieteellinen puutarha, Davidin kokoelma, Musta timantti -kirjasto, Christiania, Superkilen ja Frederiksbergin puutarhat.

Nyhavn
Pieni merenneito
Kastellet (Linnoitus)
Kuninkaan puutarha
Kasvitieteellinen puutarha
Davidin kokoelma
Tanskan kuninkaallinen kirjasto - Musta timantti
Vapaakaupunki Christiania
Superkilen
Frederiksbergin puutarha

Museot ja palatsit

Rosenborg, Christiansborg ja Amalienborg, Glyptoteket, kansallismuseo, SMK, Designmuseum Danmark ja Thorvaldsenin museo.

Rosenborgin linna
Christiansborgin palatsi
Amalienborgin palatsi
Ny Carlsberg Glyptotek
Tanskan kansallismuseo
SMK - Tanskan kansallisgalleria
Tanskan designmuseo
Thorvaldsenin museo

Uusi pohjoismainen keittiö ja leipomot

Noma, Geranium ja Alchemist, Barr ja Kødbyens Fiskebar, smørrebrødia Schønnemannilla ja Aamannsilla, Torvehallernen kauppahalli sekä leipomot Hart, Juno ja La Glace.

Noma
Geranium
Alchemist
Barr
Kødbyens Fiskebar
Ravintola Schønnemann
Aamanns 1921
Hija de Sanchez Torvehallerne
Hart Bageri Frederiksberg
JUNO the bakery
Conditori La Glace

Kööpenhamina lasten kanssa

Tivoli kausiaikoinaan, Pieni merenneito ja Kastellet, kasvitieteellinen puutarha, Frederiksbergin puutarhat ja leikkisä Superkilen-puisto.

Tivoli
Pieni merenneito
Kastellet (Linnoitus)
Kasvitieteellinen puutarha
Frederiksbergin puutarha
Superkilen

Kävelyreitit: Kööpenhamina

Kuninkaallinen Kööpenhamina: Nyhavnista Pieneen merenneitoon: Nyhavnin värikkäältä laiturilta Amalienborgiin ja Marmorikirkolle, satamaa pitkin Kastelletin linnoitukseen ja Pienelle merenneidolle. Nyhavn → Amalienborgin palatsi → Marmorikirkko (Frederikin kirkko) → Tanskan designmuseo → Kastellet (Linnoitus) → Pieni merenneito
Linnoja ja puutarhoja: Rosenborgista SMK:hon: Kristian IV:n Rosenborgin linna ja Kuninkaan puutarha, Davidin kokoelma, kasvitieteellinen puutarha ja kansallisgalleria (SMK). Rosenborgin linna → Kuninkaan puutarha → Davidin kokoelma → Kasvitieteellinen puutarha → SMK - Tanskan kansallisgalleria
Slotsholmen ja Christianshavn: Kaupungintalolta ja kansallismuseosta Christiansborgiin ja Thorvaldsenin museoon, Mustan timantin kirjaston ohi Christianshavniin ja Vapahtajan kirkon kierretorniin. Kööpenhaminan raatihuone → Tanskan kansallismuseo → Christiansborgin palatsi → Thorvaldsenin museo → Tanskan kuninkaallinen kirjasto - Musta timantti → Vapahtajan kirkko

Hyvä tietää ennen matkaa: Kööpenhamina

Absalonin kauppiaiden satama

Kööpenhaminan nimi kertoo sen tarinan: muinaisnorjan Kaupmannahǫfn tarkoittaa ”kauppiaiden satamaa”, ja 1100-luvun kronikoitsija Saxo Grammaticus kutsui kaupunkia nimellä Portus Mercatorum. Noin vuonna 1160 kuningas Valdemar I antoi kaupungin Roskilden piispa Absalonin hallintaan, ja perimätiedon mukaan kaupunki syntyi vuonna 1167, kun Absalon rakensi linnoituksen Slotsholmenin saarelle. Sen rauniot ovat nykyisen Christiansborgin palatsin alla, ja ne ovat olleet yleisön nähtävillä vuodesta 1924. Kaupunki sai kaupunkioikeudet vuonna 1254, ja vuonna 1416 Eerik Pommerilainen otti sen kruunun alaisuuteen ja siirsi hovinsa Kööpenhaminan linnaan, jolloin siitä tuli pääkaupunki. Kööpenhaminan yliopisto perustettiin vuonna 1479, ja latinankielinen nimi Hafnia antoi myöhemmin nimensä alkuaine hafniumille.

Kristian IV:n renessanssikaupunki

Vuosina 1588–1648 hallinnut Kristian IV antoi Kööpenhaminalle sen renessanssisiluetin. Vuonna 1606 hän perusti puutarhan muurien ulkopuolelle, ja sen huvilasta kasvoi Rosenborgin linna, joka valmistui vuonna 1624 ylimmän kerroksen Ritarisaleineen; kuningas kuoli siellä vuonna 1648, ja nykyään sen aarrekammiossa säilytetään Tanskan kruununjalokiviä ja regalioita. Vuosina 1619–1640 hollantilaisen renessanssin tyyliin rakennettu pörssi Børsen tunnetaan tornistaan, jossa neljän lohikäärmeen pyrstöt kiertyvät toistensa ympäri; 16. huhtikuuta 2024 tulipalo tuhosi noin puolet rakennuksesta ja kaatoi tornin, ja jälleenrakennuksen on määrä valmistua vuonna 2029. Vuodesta 1642 kaupunkia hallinnut Pyöreä torni rakennettiin yliopiston tähtitieteilijöille, ja sen huipulle kiertää spiraaliluiska seitsemän ja puoli kierrosta. Kuningas lisäsi kaupunkiin myös Nyboderin ja Christianshavnin kaupunginosat.

Kuninkaallinen Kööpenhamina ja monarkia

Tanskan monarkia on yli 1 200 vuotta vanha, ja kuningassuku johdetaan 900-luvun viikinkikuninkaaseen Gorm Vanhaan; vuoden 1849 kesäkuun perustuslaista lähtien se on ollut perustuslaillinen. Kuningas Frederik X on hallinnut 14. tammikuuta 2024 lähtien, jolloin kuningatar Margrethe II luopui kruunusta 52 vuoden jälkeen. Kuninkaallinen perhe asuu Amalienborgissa: neljä Nicolai Eigtvedin suunnittelemaa samanlaista palatsia noin vuosilta 1750–60 kahdeksankulmaisen aukion ympärillä, jonka keskellä on Frederik V:n ratsastajapatsas. Niistä tuli kuninkaallinen asuinpaikka, kun Christiansborg paloi vuonna 1794. Henkivartiokaartin paraati lähtee Gothersgaden kasarmilta klo 11.27, kulkee Pyöreän tornin ja Kongens Nytorvin ohi ja saapuu Amalienborgiin juuri ennen puoltapäivää päivittäiseen vartionvaihtoon. Christiansborgissa toimivat nykyään parlamentti, pääministerin kanslia ja korkein oikeus.

Satamakylpylät ja vesikaupunki

Jätevedenpuhdistukseen tehtyjen investointien ansiosta satamavesi on niin puhdasta, että keskustassa voi uida. Ensimmäinen satamakylpylä avattiin Islands Bryggelle kaudeksi 2002; nykyään siellä on viisi allasta, joista kaksi lapsille, 1, 3 ja 5 metrin hyppytornit sekä hengenpelastajat 1.6.–31.8. klo 10.00–18.00. Veden laatu tarkistetaan päivittäin, ja punainen lippu tarkoittaa, että uiminen on kielletty – näin voi käydä muutamaksi päiväksi rankkasateen jälkeen. Satamassa saa uida vain satamakylpylöissä ja virallisilla uimapaikoilla. Talvella paikalliset jatkavat pulahtamista: Visit Copenhagen suosittelee La Banchinaa puulämmitteisine saunoineen, Amager Helgolandia, Kastrupin merikylpylää ja CopenHotin saunoja Refshaleøenillä. Älä koskaan ui yksin, pysy tikkaiden lähellä äläkä koskaan ui jään alle.

Muotoilu, arkkitehtuuri ja hygge

Vuonna 1890 perustettu Designmuseum Danmark on vuodesta 1926 toiminut Bredgadella entisessä Kuninkaallisessa Frederikin sairaalassa, Nicolai Eigtvedin ja Lauritz de Thurahin vuosina 1752–57 rakentamassa rokokoorakennuksessa, jonka Kaare Klint oli mukana muuttamassa ja kalustamassa museoksi 1920-luvulla. Moderneja maamerkkejä ovat Arne Jacobsenin SAS Royal Hotel (1956–60), Henning Larsenin oopperatalo (2005) ja Amager Bakke, voimalaitos, joka toimii myös vapaa-ajan kohteena ja joka valittiin vuoden 2021 maailman parhaaksi rakennukseksi; vuonna 2023 UNESCO ja UIA nimesivät Kööpenhaminan arkkitehtuurin maailmanpääkaupungiksi. Ja sitten on hygge, joka lausutaan suunnilleen ”hyyge”: mukavuuden, yhdessäolon ja pienten ilojen tunne, muinaisnorjan sanasta hyggja. Kahviloissa, kaupoissa ja kodeissa palavat kynttilät, ja joulukuussa valot ja lämmin glögi.

Ruokakulttuuri ja uusi pohjoismainen keittiö

René Redzepi avasi nooman vuonna 2003, ja vuonna 2004 ruokayrittäjä Claus Meyer kokosi kaksitoista kokkia Pohjoismaista, Grönlannista ja Färsaarilta allekirjoittamaan uuden pohjoismaisen keittiön manifestin. Sen kymmenen kohtaa vaativat puhtautta, tuoreutta ja yksinkertaisuutta, vuodenaikojen mukaista ruoanlaittoa alueen ilmastoon, maisemiin ja vesiin sopivista raaka-aineista sekä pohjoismaisten tuottajien ja eläinten hyvinvoinnin tukemista. Restaurant-lehti valitsi nooman maailman parhaaksi ravintolaksi vuosina 2010, 2011, 2012 ja 2014, ja kiinnostus uuteen pohjoismaiseen keittiöön räjähti. Visit Copenhagen mainitsee Geraniumin ja Kadeaun Tanskan kolmen Michelin-tähden ravintoloiden joukossa. Yksinkertaisempaan ateriaan sopii smørrebrød, tanskalainen avoleipä ja klassinen lounas; Visit Copenhagenin mukaan Selma kilpailee kaupungin parhaan tittelistä.

Pyöräilykaupunki

Kööpenhaminassa on enemmän polkupyöriä kuin asukkaita, ja se on valittu useasti maailman parhaaksi pyöräilykaupungiksi, viimeksi vuonna 2019. Visit Copenhagenin mukaan pyöräteitä on 382 km, liikennevalot on ruuhka-aikoina ajoitettu pyöräilijöiden eduksi, ja pyöräilyn pikaväylät tuovat ajajia kaupunkiin jopa 15 kilometrin päästä. Vuonna 2012 noin 36 % töissä käyvistä tai opiskelevista asukkaista kulki matkansa pyörällä, ja 75 % kööpenhaminalaisista pyöräilee ympäri vuoden, paistoi aurinko, satoi vettä tai lunta; jopa johtavat poliitikot pyöräilevät parlamenttiin. Tanskalainen kaupunkisuunnittelija Jan Gehl on auttanut muita kaupunkeja oppimaan tästä mallista, jota kutsutaan ”kööpenhaminoinniksi”. Monet hotellit lainaavat pyöriä, vuokraamoja ja pyöräkierroksia on runsaasti, ja sähköisiä kaupunkipyöriä voi vuokrata tunniksi. Jos pyöräily on päässyt ruostumaan, vältä ruuhka-aikoja ja opettele liikennesäännöt etukäteen.

Vuodenajat, saapuminen ja liikkuminen

Heinä- ja elokuu ovat lämpimimmät kuukaudet, keskimäärin noin 20 °C; helmikuu on yleensä kylmin, noin 2 °C, ja lumi – kun sitä joulukuun ja kevään välillä sataa – pysyy harvoin pitkään. Marraskuun 3. päivänä aurinko nousee noin kello 7.20 ja laskee noin 16.25; talvipäivänseisauksen aikaan valoisaa on vain noin seitsemän tuntia. Kööpenhaminan lentoasema on noin 8 kilometrin päässä keskustasta: terminaali 3:sta metrolinja M2 kulkee päivisin 4–6 minuutin välein ja on Nørreportissa noin 15 minuutissa, ja junat ovat päärautatieasemalla suunnilleen yhtä nopeasti. Metrossa on neljä linjaa, ja se liikennöi ympäri vuorokauden; osta lippu ennen kuin nouset junaan tai metroon. Vuodesta 2000 Juutinrauman silta on yhdistänyt kaupungin Malmöhön maanteitse ja raiteita pitkin. Vuonna 1843 avattu Tivoli sijaitsee päärautatieaseman vieressä.

Viralliset lähteet

Kaupunkitiedot tarkistettu 2026-11-03.

Kaikki oppaat: Tanska

Tämä opas muilla kielillä: English · Español · Eesti

Kaikki Pulse Travel -kaupunkioppaat · Yrityksille · Hotelleille · Matkailukohteille · Tietosuoja